Generating Random Numbers/fi
│
Deutsch (de) │
English (en) │
suomi (fi) │
français (fr) │
polski (pl) │
русский (ru) │
Satunnaisluvut
Satunnaisluvut ovat tärkeitä resursseja tieteellisiin sovelluksiin, koulutuksessa, pelien kehityksessä ja visualisoinnissa. Niillä on myös keskeinen rooli numeerisessa simuloinnissa.
Algoritmilla luodut satunnaisluvut ovat pseudo-satunnaisia lukuja. Ne kuuluvat (suureen) joukkoon toistuvia numeroita, jonka sekvenssi on mahdotonta tai ainakin vaikeaa ennustaa. Toisin Delphi, joka käyttää lineaarista congruential generaattoria niin Free Pascal käyttää MersenneTwister algoritmia sen vakio random
toimintaan joka on määritelty RTL:ssä. Ennen ensimmäistä käyttöä, FPC: n satunnaislukugeneraattori on alustettava yhdellä randomize
funktiokutsulla, joka asettaa siemengeneraattorin. Tämä tehdään ohjelman käynnistysvaiheessa.
Vaihtoehtoisesti Unix- ja Linux-pohjaisissa järjestelmissä on virtuaaliset laitteet /dev/random
ja /dev/urandom
ovat käytettävissä. Ne tuottavat (pseudo) satunnaislukuja perustuen laitteistoon.
Kolmas vaihtoehto on käyttää satunnaislukuja ulkoisista lähteistä, joko siihen erikoistuneista laitteista tai julkisista lähteistä, esimerkiksi perustuen radioaktiivisen hajoamisen tietoihin.
Tasainen jakauma
Jatkuvan tasaisen jakauman satunnaisluvut(kutsutaan myös uniform distribution ja rectangular distribution) edustaa symmetrisen jakauman perhettä. Tässä jokaisen satunnaisluvun esiintyminen on koko alueella ovat yhtä todennäköisiä kuin jonkun muun.
Vakio RTL:n funktio random
generoi satunnaislukuja, jotka täyttävät tasaisen satunnaislukujen jakautumisen. Jos sitä on kutsuttu ilman parametria niin random
tarjoaa pseudosatunnaisen liukuluvun väliltä 0..1, eli 0 <= result <1. Jos random
kutsutaan longint parametrillä L se antaa longint-tyyppisen satunnaisen kokonaisluvun välillä 0.. (L-1) .
Tasaisesti jakautunut satunnaisluvut eivät ole käyttökelpoisia kaikkiin käyttökohteisiin. Jotta saadaan satunnaislukuja muilla jakaumilla ovat erikoisalgoritmit ovat tarpeen:
Normaali (Gaussian) jakauma
Yksi yleisempiä algoritmeja tuottaa normaali Gaussin jakauman satunnaislukuja, tasaisen jakautuman satunnaisluvuista on Box-Müller lähestymistapa . Seuraava funktio laskee normaalin Gauss-jakauman satunnaislukuja:
function rnorm (mean, sd: real): real;
{Laskee normaalin Gaussin satunnaislukuja Box-Müller lähestymistavan mukaisesti}
var
u1, u2: real;
begin
u1 := random;
u2 := random;
rnorm := mean * abs(1 + sqrt(-2 * (ln(u1))) * cos(2 * pi * u2) * sd);
end;
Samaa algoritmia käyttää funktio randg RTL:n math käännösyksikössä:
function randg(mean,stddev: float): float;
Eksponentiaalinen jakauma
Eksponentiaalinen jakauma esiintyy usein reaalimaailman ongelmissa. Klassinen esimerkki on jakauma odotusaikojen välillä riippumattomien Poisson-satunnaisia tapahtumia, kuten radioaktiivinen ytimen hajoaminen [Press et al. 1989].
Seuraava toiminto tarjoaa yhden todellisen satunnaisluvun ulos eksponentiaalisen jakauman mukaisesti. Rate on käänteinen keskiarvo ja vakio RESOLUTION määrittää "karkeuuden" kun generoidaan satunnaisia numeroita.
function randomExp(a, rate: real): real;
const
RESOLUTION = 1000;
var
unif: real;
begin
if rate = 0 then
randomExp := NaN
else
begin
repeat
unif := random(RESOLUTION) / RESOLUTION;
until unif <> 0;
randomExp := a - rate * ln(unif);
end;
end;
Gamma jakauma
Gamma jakauma on kaksi parametrinen ja kuuluu jatkuvan satunnaisen jakauman ryhmään. Se on yleistys sekä eksponentiaalijakaumasta että Erlang jakaumasta. Mahdollisia gammajakauman sovelluksia ovat mallintaminen ja simulointi jonot tai jonot ja vakuutusmatematiikka.
Seuraava funktio tarjoaa yhden todellisen gammajakauman satunnaisluvun. Jakauman muoto määritetään parametreillä a, b ja c. Funktio käyttää funktiota randomExp joka on edellä määritelty.
function randomGamma(a, b, c: real): real;
const
RESOLUTION = 1000;
T = 4.5;
D = 1 + ln(T);
var
unif: real;
A2, B2, C2, Q, p, y: real;
p1, p2, v, w, z: real;
found: boolean;
begin
A2 := 1 / sqrt(2 * c - 1);
B2 := c - ln(4);
Q := c + 1 / A2;
C2 := 1 + c / exp(1);
found := False;
if c < 1 then
begin
repeat
repeat
unif := random(RESOLUTION) / RESOLUTION;
until unif > 0;
p := C2 * unif;
if p > 1 then
begin
repeat
unif := random(RESOLUTION) / RESOLUTION;
until unif > 0;
y := -ln((C2 - p) / c);
if unif <= power(y, c - 1) then
begin
randomGamma := a + b * y;
found := True;
end;
end
else
begin
y := power(p, 1 / c);
if unif <= exp(-y) then
begin
randomGamma := a + b * y;
found := True;
end;
end;
until found;
end
else if c = 1 then
{ Gamma jakauma muuttuu eksponenttijakaumaksi, jos c = 1}
begin
randomGamma := randomExp(a, b);
end
else
begin
repeat
repeat
p1 := random(RESOLUTION) / RESOLUTION;
until p1 > 0;
repeat
p2 := random(RESOLUTION) / RESOLUTION;
until p2 > 0;
v := A2 * ln(p1 / (1 - p1));
y := c * exp(v);
z := p1 * p1 * p2;
w := B2 + Q * v - y;
if (w + D - T * z >= 0) or (w >= ln(z)) then
begin
randomGamma := a + b * y;
found := True;
end;
until found;
end;
end;
Erlang jakauma
Erlang jakauma on kaksi parametrinen ja kuuluu jatkuvan satunnaisen jakauman ryhmään. Se on yleistys eksponentiaalijakaumasta ja erikoistapaus gammajakaumasta, missä c on kokonaisluku. Erlang jakauman on ensin kuvannut Agner Krarup Erlang jolla mallintaa puhelimen soittojen välistä aikaa. Sitä käytetään jonoteoriassa ja simuloidaan jonoja.
function randomErlang(mean: real; k: integer): real;
const
RESOLUTION = 1000;
var
i: integer;
unif, prod: real;
begin
if (mean <= 0) or (k < 1) then
randomErlang := NaN
else
begin
prod := 1;
for i := 1 to k do
begin
repeat
unif := random(RESOLUTION) / RESOLUTION;
until unif <> 0;
prod := prod * unif;
end;
randomErlang := -mean * ln(prod);
end;
end;
Poissonin jakauma
Poissonin jakauman koskee kokonaislukuja. Se edustaa k onnistumisen todennäköisyyttä, kun todennäköisyyden menestys kussakin kokeessa on pieni ja esiintymistiheys (keskiarvo) on vakio.
function randomPoisson(mean: integer): integer;
{ Generaatori Poissonin jakaumalle (Donald Knuth algoritmi) }
const
RESOLUTION = 1000;
var
k: integer;
b, l: real;
begin
assert(mean > 0, 'mean < 1');
k := 0;
b := 1;
l := exp(-mean);
while b > l do
begin
k := k + 1;
b := b * random(RESOLUTION) / RESOLUTION;
end;
randomPoisson := k - 1;
end;
Studentin t-jakauma
T-jakauma jota kutsutaan myös Studentin t-jakaumaksi, koska se julkaisi William Sealy Gosset vuonna 1908 salanimellä Student on jatkuva todennäköisyysjakauma. Sen muoto on määritelty yhdellä parametrilla, vapausasteella (df, degrees of freedom ). Tilastoissa monet estimaattorit ovat t-jakaumassa. Siksi Studentin t-jakauma on merkittävä rooli useissa laajalti käytetyissä tilastolliseissa analyyseissä, kuten Studentin t-testissä jossa arvioidaan tilastollista merkitystä kahden näytteen eron avulla, rakentaminen luottamusväli ero kahden populaation keskiarvojen ja lineaarista regressioanalyysiä. T-jakauma syntyy myös Bayesin kaavan tietojen analysointi normaalista.
Seuraava algoritmi riippuu RTL:n funktiosta random
ja randomChisq funktiosta
function randomT(df: integer): real;
{ Generaattori Student's t jakaumalle }
begin
if df < 1 then randomT := NaN
else
begin
randomT := randg(0, 1) / sqrt(randomChisq(df) / df);
end;
end;
Khii toiseen -jakauma
Khii toiseen -jakauma on jatkuva jakauma satunnaislukujen kanssa df vapausasteen. Se kuvaa riippumattomien normaalijakautuneiden muuttujien neliöiden summan käyttäytymistä Se on jakelu summa neliöiden DF riippumattoman standardin normaalia satunnaismuuttujia. is a continuous distribution of random numbers with df degrees of freedom. It is the distribution of a sum of the squares of df independent standard normal random variables. Khii toiseen -jakaumalla on lukuisia sovelluksia johdettu tilastoihin, esimerkiksi arvioitaessa varianssien ja khii toiseen testejä. Se on erikoistapaus Gamma jakaumasta jossa c = df / 2 ja b = 2. Siksi seuraava funktio riippuu funktiosta randomGamma.
function randomChisq(df: integer): real;
begin
if df < 1 then randomChisq := NaN
else
randomChisq := randomGamma(0, 2, 0.5 * df);
end;
F-jakauma
F-jakauman, jota kutsutaan myös Fisher-Snedecor jakaumaksi, on jatkuva todennäköisyysjakauma. Sitä käytetään F-testissä ja ANOVA:ssa (Analysis of variance). Siinä on kaksi vapausastetta, jotka toimivat muotoparametreilla v ja w ja ne ovat positiivisia kokonaislukuja. Seuraava funktio randomF käyttää funktiota randomChisq.
function randomF(v, w: integer): real;
begin
if (v < 1) or (w < 1) then
randomF := NaN
else
randomF := randomChisq(v) / v / (randomChisq(w) / w);
end;
Katso myös
- Dev random
- Functions for descriptive statistics
- Marsaglia's pseudo random number generators
- Delphi compatible LCG Random
Viitteet
- G. E. P. Box and Mervin E. Muller, A Note on the Generation of Random Normal Deviates, The Annals of Mathematical Statistics (1958), Vol. 29, No. 2 pp. 610–611
- Dietrich, J. W. (2002). Der Hypophysen-Schilddrüsen-Regelkreis. Berlin, Germany: Logos-Verlag Berlin. ISBN 978-3-89722-850-4. OCLC 50451543.
- Press, W. H., B. P. Flannery, S. A. Teukolsky, W. T. Vetterling (1989). Numerical Recipes in Pascal. The Art of Scientific Computing, Cambridge University Press, ISBN 0-521-37516-9.
- Richard Saucier, Computer Generation of Statistical Distributions, ARL-TR-2168, US Army Research Laboratory, Aberdeen Proving Ground, MD, 21005-5068, March 2000.
- R.U. Seydel, Generating Random Numbers with Specified Distributions. In: Tools for Computational Finance, Universitext, DOI 10.1007/978-1-4471-2993-6_2, © Springer-Verlag London Limited 2012
- Christian Walck, Hand-book on STATISTICAL DISTRIBUTIONS for experimentalists, Internal Report SUF–PFY/96–01, University of Stockholm 2007